PIKAKIRJOITUKSEN MERKITYS EDUSKUNNALLE
- eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitinen: eduskunnan tervehdys Suomen Pikakirjoittajayhdistyksen 125-vuotisjuhlissa

Pikakirjoitus on keskeisesti liittynyt eduskunnan ja myös suuren valiokunnan historiaan. Yksikamarinen eduskunta täyttää tänä vuonna 90 vuotta ja jo heti alusta alkaen pikakirjoituksella taltioitiin pidetyt puheet. Vuoden 1906 valtiopäiväjärjestys on periaatteiltaan suurelta osin pysynyt muuttumattomana tähän päivään asti.

Muutos säätyvaltiopäivistä yksikamariseen eduskuntaan oli iso. Suurelle valiokunnalle suunniteltiin aluksi ylähuoneen rooli. Sinne valittiin 45 viisasta valtiopäivämiestä, ja lienee siellä naisiakin ollut, sillä ensimmäisessä eduskunnassa oli 200 kansanedustajasta 19 naisia. Asetettu tavoite ei täysin toteutunut, vaan suuresta valiokunnasta tuli virheidenkorjauspaikka ja asioiden hautomo.

Vuonna 1991 lakien pakollinen kierrätys suuressa valiokunnassa poistui ja sen rooli lakien säätämisessä pieneni. Tämä mahdollisti osaltaan sen, että sille voitiin luontevasti siirtää Euroopan integraation mukanaan tuomia uusia tehtäviä sekä Europaan talousalueeseen liityttäessä että myöhemmin vuodesta 1995 Euroopan unioniin liityttäessä. Suuresta valiokunnasta tehtiin tuolloin eduskunnassa keskeisin piakka, jossa Eurooppa-asioita valmisteltiin. Verrattuna muihin kansallisiin parlamentteihin Suomen eduskunta sai näin ollen tärkeämmän roolin suhteessa hallitukseen Eurooppa-asioita käsiteltäessä, ja Suomen mallia on kehuttu ulkomailla.

Viime aikoina on julkisuudessa keskusteltu eduskunnan lisärakennuksen tarpeellisuudesta. Tämä ajankohtainen asia liittyy myös suureen valiokuntaan. Nimittäin on todettu, että suuren valiokunnan istumajärjestys on epäkäytännöllinen. Puolikaaren muotoisesta järjestyksestä haluttaisiin siirtyä neuvottelun omaiseen järjestykseen, jossa edustajat istuisivat esimerkiksi ympyrän muotoisen pöydän äärellä. Kun eduskunnan hallinto kysyi tätä museovirastolta, tämä ilmoitti, ettei se ole mahdollista. Muun muassa tämän takia eduskunta tarvitsisi lisätilaa.

Suuren valiokunnan seinälle oli alusta lähtien suunniteltu taulu. Tätä varten järjestettiin kilpailu, mutta yhtään siihen osallistuneista töistä ei kelpuutettu seinälle. Seinä oli tyhjä aina vuoteen 1976 saakka, jolloin sinne pystytettiin Oili Mäen teos Nebuloitten pako. Taulu ei ollut kuitenkaan paikalla pitkään, sillä vuonna 1980 se siirrettiin valtiovarainvaliokunnan takaseinälle ja tilalle tuotiin Pekka Halosen taulu Tukinuitto. Halosen taulu oli ollut 50 vuotta Kansainvälisen Työjärjestön seinällä Genevessä. Kun järjestön pääkonttori muutti toiseen rakennukseen, järjestö ilmoitti Suomelle, ettei taulu enää mahdu uusiin tiloihin. Teos luovutettiin Ateneumille, joka luovutti sen edelleen eduskunnalle.

Toimittaja Aarno Latinen osaa pikakirjoitusta ja tutkii mm. Paasikiven päiväkirjoja. Hän on havainnut, että mielenkiintoisimmat muistiinpanot olivat nimenomaan pikakirjoituksella tehtyjä, koska niitä ei ollut aina tarkoitettu suurelle yleisölle. Laitiselle on myös selvinnyt, että kuvanveistäjä Väinö Aaltosen mallina on joskus toiminut Paasikiven tytär. Eduskunnan istuntosalin patsaat ovat Aaltosen veistämät. Yksi patsas, nimeltään "Tulevaisuus", jossa on nainen lapsi sylissään, käännettiin melko pian pystytyksen jälkeen väärin päin. Latinen toivookin löytävänsä pikakirjoitusmerkeistä todisteita sille, että patsas olisikin Paasikiven tytär.

Pikakirjoituksella on ollut merkittävä vaikutus Suomen yhteiskunnassa. Vuoteen 1908 asti Suomen Pikakirjoittajayhdistys vastasi parlamenttien pöytäkirjojen pikakirjoittamisesta ja sen jälkeen pikakirjoituskanslia. Ei ole tiedossa tekniikkaa, joka korvaisi hyvän pikakirjoittajan taidon taltioida puhetta sekä täsmällisesti että vivahdeikkaasti. Eduskunnan tulisikin tehdä enemmän pikakirjoituksen eteen. Eräänä tukimuotona on osallistuminen kansainväliseen toimintaan Interstenon kautta, jossa on nykyinen erillinen parlamenttien pöytäkirjajaos. Pikakirjoittajayhdistys ja pikakirjoittajat ovat tehneet ja tekevät arvokasta työtä, ja se on syytä pitää hengissä ja hyvässä vedossa.