ANSIOMERKKIEN JAKO

Hyvät ystävät!

Suomen Pikakirjoittajayhdistyksen historiaan liittyy monia vahvoja persoonia, jotka ovat mahdollistaneet yhdistyksen säilymisen elinvoimaisena 125 vuotta. Tähän työhön on osallistunut koko pikakirjoitusväki, opettajat, Pikakirjoittajayhdistyksen toimihenkilöt ja Pikakirjoituslehden avustajat.

Ansiomerkki

Yhdistyksen ansiomerkki on perustettu vuonna 1961. Se voidaan merkin sääntöjen mukaan antaa yhdistyksen toiminnassa erityisesti ansioituneelle henkilölle tai muuten pikakirjoituksen hyväksi suoritetusta työstä. Merkkejä on tähän mennessä jaettu 19 kpl.

Yhdistyksen johtokunta keskusteltuaan asiasta päätti jakaa yhdistyksen ansiomerkin kolmelle ansioituneelle yhdistyksen jäsenelle.

Kaija Tormas

Ensimmäinen ansiomerkin saaja ei enää valitettavasti ole vastaanottamassa merkkiään. Helmikuussa pitämässään kokouksessaan johtokunta yksimielisesti päätyi myöntämään ansiomerkin fil. kand. Kaija Tormakselle. Kun seuraavana päivänä asianomaisille ilmoitettiin heille myönnetystä ansiomerkistä, Kaija Tormas ilmoitti, ettei hän todennäköisesti ole enää vastaanottamassa ansiomerkkiään vakavan, juuri todetun sairauden takia. Hänen ennustuksensa valitettavasti toteutui, nopeammin kuin odotimme. Hän menehtyi viikon kuluttua siitä, kun oli saanut ilmoituksen hänelle myönnetystä ansiomerkistä, pari päivää ennen kuin olimme menossa luovuttamaan ansiomerkkiin liittyvää merkkiä ja kunniakirjaa.

Kaija Tormas oli Pikakirjoituslehden säännöllinen ja tunnollinen avustaja. Kun muita lehden juttuja sai odottaa pitkään ja lehden piirtäjät saivat juuri ennen lehden ilmestymistä tehdä pyöreitä päiviä, saapuivat Tormaksen tekstit aina hyvissä ajoin etukäteen. Tormaksen merkitystä kielisovitteiden kehittäjänä ei voi väheksyä. Toisaalta lehden lyhenneharjoitusten kautta hän muokkasi kirjoittamistapoja, toisaalta hän yhdessä Timo Valkosen kanssa laati englannin kielen sovitteen kirjan muotoon.

Kaija Tormas on myös opettanut pikakirjoitusta. Vuosina 1969 - 1970 hän opetti pikakirjoitusta kauppakorkeakoulussa.

Vuonna 1955 Kaija Tormas teki tutkimuksen, jonka aiheena oli "Pikakirjoittajina menestyneiden luontumuksista". Ensin on todettava, että tutkimuksessa ei testattu matemaattista lahjakkuutta, mikä sinällään olisi ollut mielenkiintoinen tieto. Mutta itse pikakirjoittajana haluan ottaa esille eräitä tuloksia: Tutkimuksen mukaan älykkyysosamäärä korreloi voimakkaasti menestymiseen pikakirjoituksessa. Lisäksi menestymiseen on ollut merkitsevä vaikutus kielellisillä tekijöillä, havainnon nopeudella, visualisoimiskyvyllä, näkömuistilla ja oppimisnopeudella. Toisaalta motorisilla testeillä ei ollut testissä merkittävää painoarvoa. Lisäksi todettiin pikakirjoittajien olevan ulospäin suuntautuneita ja tahdonvoimaisia.

Esko Latvamaa

Kun aikoinaan opetin pikakirjoitusta, suuri murhe oli saada opiskelijat pitämään kynästä oikein kiinni. Tehokas kirjoitus edellyttää otteen pitämistä tarpeeksi ylhäältä kynästä. Näin ainakin opetin, kunnes näin Esko Latvamaan kirjoittavan. Tämän jälkeen totesin, että toki voi kirjoittaa alempaakin, mutta sitten kirjoituksen tulee vastaavasti pienentyä, jopa huononäköiselle liki erottamattoman pieneksi.

Toisaalta Latvamaan kiinnostus sekä teoriassa että käytännössä lyhentämistekniikoihin on ollut omiaan kehittämään häntä hyväksi pikakirjoittajaksi. Kilpailuissa hän on kirjoittanut parhaimmillaan 350 tavua/min vuonna 1965, mutta todennäköistä on, että hän menestyisi nyt tuotakin paremmin toimittuaan 17 vuotta eduskunnan pikakirjoittajana.

Keväällä 1986 hän piti eduskunnassa yhdessä Olof Meinanderin kanssa eduskuntapikakirjoittajakurssin tavoitteena saada uusia eduskunta pikakirjoittajia eduskuntaan.

Esko Latvamaa on toiminut yhdistyksen johtokunnassa varsinaisena jäsenenä 5 vuotta vuosina 1983 - 1987. Silloin harvoin kun hän ei ole päässyt yhdistyksen kokouksiin, kokouksessa on ollut pöytäkirjatarkistajienkin valintaa kiperämpi pulma, kuka valitaan puheenjohtajaksi.

Esko Latvamaa on aktiivisesti osallistunut pikakirjoitusta käsittelevään keskusteluun ja ollut herättämässä sitä. Hän on laajasti kiinnostunut erilaisista näkökulmista, kuten hänen artikkelinsa Pikakirjoituslehdessä ovat osoittaneet.

Kilpailutuomarina hän on toiminut 10 vuotta.

Esko Latvamaa on filosofian lisensiaatti ja yksi pikakirjoittajakaartimme matemaatikoista. Hän on myös erittäin kielitaitoinen. Latvamaa on esitellyt Pikakirjoituslehdessäkin ajatuksiaan ranskan kielen pikakirjottamisesta sekä viime lehdestä lähtien lupautunut tekemään kieliharjoituksia. Englannin ja ruotsin kielten rinnalla lukijat saattoivat nyt harjoitella myös saksan kielellä kirjoittamista.

Pikakirjoituslehden lukijat ovat myös saaneet nauttia hänen kielitaitonsa hedelmistä.

Tiina Leino (ent. Lahtinen)

Tiina Leino on sisäistänyt elinikäisen oppimisen periaatteen erittäin hyvin. Hän on nimittäin opiskellut HSO-sihteeriksi, suorittanut yrityshallinnon kurssin (mht) ja tällä hetkellä lukee menestyksellisesti oikeustieteen kandidaatin tutkintoa. Tämä itse ruoskiminen sen kuin vain kiihtyy, sillä hän on ilmoittanut menevänsä ensi syksynä Klamin kansainvälisen yksityisoikeuden projektiin.

HSO-sihteeriksi valmistuttuaan Tiina on toiminut Outokummun johdon sihteeristössä. Lisäksi hän on ollut HSO-sihteerit ry:n koulutusvaliokunnan sihteeri.

Pikakirjoittajayhdistyksessä hän on myös ollut aktiivinen.Hän on ollut johtokunna varajäsen 4 vuotta vuodesta 1984 ja sen jälkeen tähän mennessä 9 vuotta varsinainen jäsen. Vuodesta 1987 hän on ollut yhdistyksen sihteeri eli yhteensä 10 vuotta.

Johtokuntaan hän on tuonut sihteerinäkökulman ja on ollut eräs yhdistyksemme abloy-avaimista sihteerien järjestöihin.

Tiina Leino on kirjoittanut parhaimmillaan 275 tav/min vuonna 1985. Pikakirjoituslehden toimituskunnassa hän on ollut viisi vuotta ja kirjoittanut tänä aikana useita artikkeleita lehteen.

Kun kaksi kiireistä ihmistä yrittää tavoittaa toisiaan, ainoa mahdollisuus tavoittaa on sähköposti. Sähköposti onkin viuhunut vuosien varrella pitkin maailmaa. Joskus rivien välistä on nähtävissä toisen hätä (hei, ei löydy aikaa), mutta silloin toinen muistaa joustaa ja yrittää auttaa eteenpäin.