- Niklas Varisto (Pikakirjoituslehti 4/2001)

Pikakirjoituskoneella kirjoittava oikeuspikakirjoittaja on tuttu näky paitsi pikakirjoittajille myös monelle television katsojalle. Myös monessa amerikkalaisessa televisiosarjassa oikeussaleilla on merkittävä rooli, ja usein niissä kuvataan ohimennen pikakirjoittajaa.

Ainakin toistaiseksi vähemmän tuttu näky on henkilö, joka pitää suunsa edessä eräänlaista "naamaria". Henkilö näyttää puhuvan laitteeseen, mutta ääntä ei kuulu.

Kyseinen laite on nimeltään Stenomask. Se on periaatteessa mikrofoni, joka on eristetty siten, että sen ulkopuolelta ei vuoda ääntä eikä myöskään siitä ulospäin. Laitteen käyttäjä puhuu mikrofoniin ja toistaa kaiken salissa puhutun. Ääni tallennetaan ääninauhalle tai muuhun sopivaan tallennemuotoon. Nykyään se voidaan myös ohjata suoraan puheentunnistamisohjelmaan.
 

KEKSITTIIN JO 1940-LUVULLA

Stenomaskin keksi jo 40-luvulla amerikkalainen Horace Webb, joka itse oli oikeuspikakirjoittaja ja käytti kynäpikakirjoitusta. Hän kertoo kyllästyneensä pikakirjoituksen tai pikakirjoitustaitonsa puutteisiin ja päättäneensä keksiä tehokkaamman tavan työskennellä. Monen yrityksen ja erehdyksen jälkeen hänellä oli toimiva Stenomask, joka eristi muut äänet oikeussalissa sekä äänitti puheen nauhalle hyvällä äänenlaadulla.

Järjestelmää käytettiin aluksi lähinnä Yhdysvaltain sotilastuomioistuimissa, osittain koska Webbin yhtiön eräällä työntekijällä oli yhteyksiä puolustusvoimiin. Siitä se on kuitenkin levinnyt myös muihin tuomioistuimiin.

Tuohon aikaan ei vielä ollut olemassa CAT-järjestelmiä eli konepikakirjoituksen tietokoneavusteista kääntämistä, jolla tänään on mahdollista liki reaaliajassa kääntää konepikakirjoitus selkokielelle. Konepikakirjoittajat eivät silloin pystyneet tekemään pöytäkirjaa valmiiksi juuri sen nopeammin kuin kynäpikakirjoittajatkaan, vaan heidän liuskansa oli luettava jälkeenpäin. Pari vuosikymmentä sitten alkoi kuitenkin CAT-järjestelmien esiinmarssi, joka oli mullistus pikakirjoituksen historiassa. Puheentunnistamisohjelmia ei tuolloin ollut yleisessä käytössä.
 

NYKYTEKNIIKKA AVAA MAHDOLLISUUKSIA

Jollei tänä päivänä olisi puheentunnistusohjelmia, voisi Stenomask tuntua hieman turhalta laitteelta. Pelkkä puheen äänittäminen nauhalle ja sieltä purkaminen kestäisi kauemmin kuin modernin konepikakirjoituksen kääntäminen selkokielelle tietokoneen ja CAT:in avulla.

Puheentunnistusohjelmat kehittyvät koko ajan, mutta ne eivät ainakaan vielä ole niin edistyneitä, että ne pystyisivät varmasti tunnistamaan erilaisia puhujia tai murteita. On vaikea ennustaa milloin ne mahdollisesti pääsevät sille tasolle. Maailmassa on 6 miljardia ihmistä, jotka kaikki puhuvat hieman eri tavalla. Sen sijaan ohjelmat pystyvät tässä vaiheessa tunnistamaan tietyn puhujan äänen.

Tässä lienee Stenomaskin mahdollisuus. Puheentunnistamisohjelmia on helpompi kehittää sellaiseen muotoon, että ne ymmärtävät yhden tietyn ihmisen tavan puhua. Tässä tapauksessa se tarkoittaisi Stenomaskin käyttäjää. Tämä pystyy tarpeen mukaan sanelemaan sanatarkan pöytäkirjan tai jo sanellessaan Stenomaskiin editoimaan puhetta sellaiseen muotoon, että sitä on helpompi lukea. Hän pystyy myös sanelemaan siihen puhujan nimen tai sanattoman kommunikaation, esim. nyökytykset. Monessa mielessä hän toimii kuin pikakirjoittaja.
 

KOULUTUS

Stenomaskin käyttäjältä vaaditaan suureksi osaksi samoja asioita kuin pikakirjoittajalta, esimerkiksi hyvää kielen hallintaa ja nopeaa reagointikykyä. Kuulovikaa ei saa olla, eikä luonnollisesti myöskään puhevikaa.

Aivan helppoa menetelmän oppiminen tuskin on. Jokainen, joka on sanellut reilusti yli 400 tavun nopeuksia, tietää esimerkiksi kuinka vaikeaa virheetön ja selkeä saneleminen voi olla.

Puheentunnistusohjelmakin asettanee tiettyjä vaatimuksia. Lisäksi tulisi opetella sanelemaan Stenomaskiin niin, etteivät äänihuulet rasitu ja niin, ettei ääntä vuoda laitteesta ulos tai sisään.

Laitteen etu on kuitenkin kiistatta se, ettei tarvitse opetella täysin uutta taitoa. Olemassa olevaa taitoa eli puhetaitoa voidaan harjoitella ja jalostaa. Kaikista tuskin voi tulla tällaisia "äänikirjoittajia", mutta pikakirjoitustaitoisiin verrattuna maailmassa on suunnaton määrä ehdokkaita.

On vaikea sanoa mitään järjestelmän toimivuudesta ilman omakohtaisia kokemuksia, mutta tämän päivän teknologialla sillä lienee edellytykset menestyä hyvin. Yhdysvalloissa Stenomaskin käyttäjille on myönnetty samanlaisia todistuksia, joita myönnetään perusteellisten kokeiden jälkeen konepikakirjoittajille reaaliaikaisen tekstittämisen taidosta.
 

KÄYTTÖALUEET

Pöytäkirjojen tekemisen lisäksi yksi mahdollisuus on laitteen käyttö reaaliajassa eli esimerkiksi suorien televisiolähetysten tekstittämiseen.

Suorissa lähetyksissä puhuttu puhe ei välttämättä sovi käännettäväksi tekstimuotoon ilman minkäänlaista editointia. Siinä saattaa olla paljon turhaa toistoa, päällekkäin puhumista tai muuta, mikä tekstimuodossa on vaikea ymmärtää joskin me ymmärrämme sen hyvin nähdessämme ohjelman ja kuullessamme puheen. Puhuja ei välttämättä myöskään puhu kyseistä kieltä kovin hyvin.

Lisäksi tekstitys televisiossa on useimmiten editoitu jonkin verran puhetta lyhyemmäksi jotta sen ehtisi paremmin lukea.

Näin ollen pelkkä puheentunnistusohjelma ei toisi parasta mahdollista tulosta, vaikka se pystyisikin "ymmärtämään" eri puhujia. Stenomaskin käyttäjä tai "voice writer", jota nimitystä myös käytetään Amerikassa, voisi sen sijaan toistaessaan puhetta editoida ja lyhentää sitä sopivaksi tekstitykseen.

Elämme teknisten mullistusten aikaa. Puheen reaaliaikainen kääntäminen tekstimuotoon ei vielä ole juurtunut Suomeen tai useimpiin muihin pieniin maihin. Missä muodossa ja kuinka laajasti se tapahtuu jää nähtäväksi: onko se jonkinlainen pikakirjoituskone, onko se edistynyt puheentunnistusohjelma vai onko se Stenomaskin tapainen laite yhdistettynä puheentunnistusohjelmaan.

Koska puhuttu ja kirjoitettu kieli tunnetusti eroavat toisistaan niin paljon, parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen tarvitaan yhä ihminen, joka käyttää ja valvoo teknisiä apuvälineitä sekä lopputulosta. Stenomask voi olla varteenotettava apuväline, vaikka se näyttääkin hieman oudolta.