YHDISTYKSEN PIKAKIRJOITUSKOKEET KEVÄÄLLÄ 2003

- Jari Niittuinperä (Pikakirjoituslehti 2/2003)

Tsekkiläinen pikakirjoittaja Josef Kocourek piti Interstenon kongressilla 1998 esitelmän pikakirjoituksesta aivotoiminnan ylläpitäjänä ja aktivoijana. Seuraavassa on kooste esitelmästä:

Synnyin Prahassa vuonna 1916. Peruskoulun jälkeen kävin kauppakorkeakoulun ja opin siellä pikakirjoituksen. Voitin myös pikakirjoituksen piirimestaruuden. Talousopiskelujen ohella ilmoittauduin myös kansalliseen pikakirjoitusinstituuttiin ja vuonna 1938 minä läpäisin pikakirjoittajan kokeen, jonka jälkeen olen toiminut valtiopäiväpikakirjoittajana aina tähän päivään saakka. Olen muun muassa myös opettanut pikakirjoitusta eri kouluissa sekä työskennellyt sanomalehtitoimittajana.

Olen vakuuttunut, että pikakirjoitus on se taito, joka on jatkuvasti aktivoinut minun aivojani ja näin ollen mahdollistanut työnteon vielä yli 80-vuotiaana.

PIKAKIRJOITUS STIMULOI AIVOJA

Noin 10 vuotta sitten kävin perusteellisessa lääkärintutkimuksessa. Lääkärit kertoivat minulle testin tulokset ja hämmästelivät kuinka virkeä olin ikääni nähden. He kysyivät mitä teen ja minkälainen päivärytmi minulla on. He tulivat siihen tulokseen, että sen täytyy johtua työstäni parlamentissa ja pikakirjoituksesta, joka on jatkuvasti stimuloinut aivojani.
 

Täytyy muistaa, että olen periaatteessa ollut eläkkeellä yli 20 vuotta, mutta koska maassamme on niin vähän pikakirjoittajia, olen vielä työelämässä. Lääkärit totesivat, että tämä monivuotinen aktiivisuus on ehkäissyt hermoratojen kuihtumisen ja siten hidastanut ikääntymistä psykososiaalisella ja motorisella alueella. Pikakirjoittaja työskentelee jatkuvasti sillä osalla aivoja, joka työllistää ihmisen korkeampia älyllisiä valmiuksia. Olen huomannut saman nuorekkuuden vanhoissa virkatovereissanikin.

Myös niin sanotun todellisen biologisen iän mittauksessa lääkärit totesivat, että minulla on hyvä reaktiokyky. Tämä varmistaa lihaksien hyvän liikkuvuuden, mikä on tärkeää pikakirjoituksessa kun puhe muunnetaan pikakirjoitusmerkeiksi.

Professori Milos Matula kuvaa kirjassaan "Nykyaikainen pikakirjoitus" yksityiskohtaisesti koko pikakirjoitusprosessin: pikakirjoittaessa puhujan ääni aiheuttaa ärsykkeen pikakirjoittajan kuulohermon päässä. Äänet muuttuvat hermoimpulsseiksi, jotka kulkevat hermokudoksen kautta vastaavaan aivokalvon keskukseen.

Kuuloimpulssit muodostuvat uudelleen äänikuviksi. Äänikuvat puolestaan synnyttävät pikakirjoitusmerkit ja niistä muodostuvat kokonaisuudet, joita pikakirjoittaja on harjoitellut. Nämä muuttuvat graafismotorisiksi impulsseiksi, jotka kulkevat vastaavan hermokudoksen kautta käteen. Sen jälkeen seuraa varsinainen kirjoitusliike eli varsinainen graafinen toiminto. Pikakirjoitus on siis toiminta, joka vaatii hyvää keskittymistä mutta joka jatkuvasti aktivoi aivokalvon tiettyä osaa.

PIKAKIRJOITUS YLLÄPITÄÄ MYÖS MUISTIA

Pikakirjoitustyössä ei ainoastaan aivokalvon aktivoiminen ole tärkeää, vaan myös muistiharjoitukset, varsinkin vanhalle ihmiselle. Muistiharjoitukset auttavat aktivoimaan aivotoimintaa.

Frantisek Koukolik kirjoitti kirjassaan "Aivot ja sielu" että muisti on paikka, jossa on useita huoneita ja jonka jaamme lähi- ja kaukomuistiin. Lähimuistia käytämme, kun havainnoimme mitä ympärillämme tapahtuu.

Pitkäaikaismuisti taas muokkaa tietoa monimutkaisia tehtäviä varten ja pystyy tallentamaan paljon enemmän informaatiota. Kaukomuistissa tieto säilyy tarvittaessa vuosikymmeniä tai läpi koko elämän.

Vanhoilla ihmisillä valkuaisaineiden vuorovaikutus heikkenee ja samalla heikkenee myös lähimuisti. Mutta kun käyttää pikakirjoitusta, tämä vuorovaikutus paranee. Aivot tarvitsevat myös ravintoa, nestettä ja glukoosia sekä happea ja liikuntaa. Olen huomannut että kun esimerkiksi pikakirjoitan parlamentissa, tulee nopeasti nälkä tai makeannälkä. Myös virkatoverini ovat panneet merkille saman ilmiön.

Runsas verenkierto on niin ikään tarpeen jotta aivot voisivat toimia oikein. Se voidaan saavuttaa ruumiillisella liikunnalla. Jos jollakulla on vaikeuksia liikkua on hyvä edes liikutella sormia. Esimerkiksi jooga on tässä tapauksessa hyvä liikunta. Ydinfyysikko Moshé Feldenkreis on kehittänyt oman kuntoutusmenetelmän, joka perustuu liikkeen luonnonlakeihin ja siihen olettamukseen, että jokainen ajatus tuottaa energiaa.

LÄHIMUISTI JA KAUKOMUISTI

Vaadimme usein muistiltamme paljon, mutta vaatimusten täytyy perustua todellisiin tarpeisiin. Melkein jokainen meistä kamppailee oman muistinsa kanssa. Lisäksi meidän täytyy olla tietoisia siitä, että muistin suurin vihollinen on tarkkaamattomuus.

Ja mitä muisti oikeastaan on? Kaikki mitä näemme, kuulemme ja luemme saa tietyn paikan muistissamme. Se on eräänlainen kortisto. Mielenkiintoiset ja tärkeät asiat sijoitetaan helposti tavoitettavissa olevaan paikkaan ja vähemmän kiinnostava aineisto puolestaan vähän kauemmas.

Ei pidä unohtaa, että muisti tarvitsee tietyn motiivin toimiakseen tehokkaasti. Meidän motiivimme puolestaan määräytyvät normaalien tavoitteidemme ja toiveidemme mukaan.

Siihen liittyy myös positiivinen ajattelu, joka helpottaa elämäämme. On osattava iloita pienistäkin asioista ja nautittava elämän hienoista hetkistä. Jokainen ihminen voi unelmoida ja tehdä suunnitelmia tulevaisuudeksi. Iloiset ja nauravat ihmiset ovat puoleensavetäviä ja luovat ympärilleen hyvää mielialaa. Voisi sanoa että he säteilevät.

Siksi tietty persoonallisuuden harmonisointi on tarpeen elämissämme. Se auttaa ylläpitämään henkistä ja ruumiillista terveyttä. Täytyy myös opetella elämään tiettyjen ongelmien kanssa. Ennen kaikkea täytyy yrittää koko ajan olla motivoitunut, löytää tekemistä ja tehdä itsensä onnelliseksi.

Tietyssä määrin positiivinen ajattelu on lahja, mutta uskon, että sitä voi opetella. Siihen tulee meidän kaikkien pyrkiä, myös parantaaksemme omaa immuunijärjestelmäämme.

Toivotan kaikille onnellista elämää ja olen vakuuttunut, että teillä on elämässä edessänne jotain ilahduttavaa.