Suomen kielen pikakirjoituksessa
- Veikko Sorsa (Pikakirjoituslehti 1/1997)

Suomessa on vasta 1940-luvulta lähtien alettu pitää pikakirjoituskilpailuja ja -nopeuskokeita, joissa on saneltu suuremmalla nopeudella kuin 250 tavua tai 100 sanaa minuutissa. Näin ollen sitä edelliseltä ajalta on mahdotonta mennä tarkkuudella luettelemaan parhaita kirjoittajia. Valtaosaltaan nopeimmat pikakirjoittajat ovat olleet valtiopäiväkirjoittajia - niin kuin viime aikoihin saakka. Pikakirjoittajia valtiopäiville otettaessa pidettiin hakijoiden kesken koekilpailu, jossa nopeutena oli yleensä 100 tai 110 sanaa/min. Tietenkin kirjoittajien nopeus sitten pikakirjoitustyön myötä on kasvanut. Puhenopeuden jatkuva kohoaminen on pakottanut pikakirjoittajat lisäämään nopeuttaan. Suomen eduskunnassa ruvettiin yhä enemmässä määrin lukemaan puheita papereista, ja tämä on varmasti osaltaan lisännyt puhenopeutta eduskunnassa.

Voinee kuitenkin sanoa, että kaikkien aikojen nopeimmat pikakirjoittajat ovat meillä kehittyneet vasta sotien jälkeisenä aikana. Hyvän sysäyksen tähän antoivat aikoinaan pikakirjoituksen suomenmestaruuskilpailut. Pikakirjoittajayhdistyksen järjestämät säännölliset nopeusharjoitukset ja jopa kaksi kertaa vuodessa pidetyt nopeuskokeet myös suurissa nopeuksissa sekä osallistuminen Interstenon kansainvälisiin pikakirjoituskilpailuihin ovat kehittäneet nopeita pikakirjoittajia. Tärkeänä tekijänä tässä on myös ollut pikakirjoituksen lyhennys- ja kirjoittamistekniikan kehittyminen.

Pikakirjoittajayhdistyksen 1950- ja 60-luvuilla sääntöihin ottamat mestariluokan pikakirjoittajan ja pikakirjoituksen suurmestarin arvot antavat hyvän suunnan siihen, mistä parhat pikakirjoittajat löytyvät. Suurmestarin arvo on myönnetty seitsemälle pikakirjoittajalle.

Suomen kautta aikojen parhaimpien pikakirjoittajien lista virallisten kilpailu- tai koesuoritusten perusteella muodostunee seuraavaksi:
 

	Paras tulos tavua/min	Paikka ja aika
valtiot. maist. Veikko Sorsa	525 (n. 210 sanaa)	Varsova 1969
oik. tiet. ja fil. kand. Jari Niittuinperä	500 (n. 200 sanaa)	Helsinki 1984
konttoripäällikkö Allan Alha	460 (n. 185 sanaa)	Wiesbaden 1961
fil. maist. Unto Räty	460 (n. 185 sanaa)	Wiesbaden 1961
fil. lis. Leo Kaila	460 (n. 185 sanaa)	Wiesbaden 1961
maat. metsät. kand. Pertti Siitonen	425 (n. 170 sanaa)	Helsinki 1970
fil. kand. Eero Ylätalo	425 (n. 170 sanaa)	Helsinki 1972
osastosihteeri Pirkko Holopainen	400 (n. 160 sanaa)	Helsinki 1969
valtiot. maist. Timo Valkonen	400 (n. 160 sanaa)	Helsinki 1968

 
Edellä on lueteltu 9 nopeinta pikakirjoittajaamme. Osastosihteeri Pirkko Holopainen on ollut nopein naispikakirjoittajamme. Listan seitsemälle ensimmäiselle on myönnetty pikakirjoituksen suurmestarin arvo. Pirkko Holopaiselle ja Timo Valkoselle on myönnetty mestariluokan pikakirjoittajan arvo uusien vaatimusten mukaisesti, kahdessa eri kokeessa saavutettu vähintään 375 tavun nopeus. Mestariluokan pikakirjoittajan arvo vanhojen vaatimusten mukaisesti, vähintään 130 sanaa/min (n. 375 tavua) nopeuden saavuttaminen kilpailuissa, on myönnetty 1995 lisäksi seuraaville: fil. maist. Osmo Peltonen, eduskuntapikakirjoittaja Eino Relander, varatuomari Inkeri Ahava, fil. maist. Pentti Väistö ja osastopäällikkö Leo Valkonen.

Ruotsin kielen pikakirjoituksessa
- kerännyt Niklas Varisto
 

	Paras tulos tavua/min	Paikka ja aika
valtotiet. kand. Niklas Varisto	328	Lausanne 1998
Runar Meinander	n. 290 (160 sanaa)
Ragnar Meinander	n. 270 (150 sanaa)
fil. maist. Olof Meinander	252

 
Monikielikilpailussa
 

	Paras tulos	Paikka ja aika
valtotiet. kand. Niklas Varisto	11 kieltä	Lausanne 1998, maailmanmestari  Rooma 2003, maailmanmestari