INTERSTENON KESKUSKOMITEAN KOKOUS MADRIDISSA

- Jari Niittuinperä (Pikakirjoituslehti 1/2003)
 

INTERSTENON KESKUSKOMITEAN KOKOUS MADRIDISSA

Interstenon edellinen keskuskomitean kokous pidettiin viime vuoden syys – lokakuun vaihteessa. Keskuskomitea pidetään vuosittain joko Interstenon kongressin yhteydessä tai, jollei sitä sinä vuonna järjestetä, jossakin erikseen sovittavassa paikassa. Vuonna 2002 se oli päätetty järjestää Madridin keskustassa oopperahotellissa.

Kokous oli jo ennalta mielenkiintoinen. Interstenolle valittiin uusi pääsihteeri Danny Devriendt edesmenneen Karl Gutzlerin jälkeen. Hän oli luvannut muuttaa keskuskomitean toimintatapoja. Olin pitkään puhunut keskuskomitean tehottomuudesta. Nyt tehokkuutta pyrittiin lisäämään käsittelemällä kaksi tärkeää asiaa eli pika- ja konekirjoituksen sääntömuutokset kahdessa työryhmässä. Näin kokouksessa jäi aikaa käsitellä myös järjestön sääntöjäja järjestön kehittämistä.

Toki keskuskomiteassa käsiteltiin myös kongressien välisille kokouksille tyypilliset asiat, kuten raportti edellisestä kongressista ja katsaus seuraavan kongressin valmistelusta.

RAPORTTI HANNOVERIN KONGRESSISTA

Hannoverin kongressi ei ollut taloudellinen menestys. Järjestäjät pääsivät omilleen vain paikallisten yhdistysten tuella ja ulkopuolisilla lahjoituksilla. Järjestäjät olivat pettyneitä erityisesti nuorten kilpailijoiden ja kongressiedustajien määrään, mutta myös kongressikeskus oli kalliimpi kuin mihin alustavassa budjetissa oli varauduttu.

KATSAUS ROOMAN KONGRESSIIN

Rooman kongressista vastaava Gianpaolo Trivulzio esitteli kongressisuunnitelmiaan.

Järjestelykomitea oli päättänyt, että kongressa ei kutsuta vain Italian Interstenon kongressiksi vaan Interstenon maailman kongressiksi, mikä korostaa sitä, että kongressi tehdään yhteistyössä.

Kongressi pidetään Roomassa Sheraton Hotellissa, mutta lähistöltä on löydettävissä edullisempiakin majoitusvaihtoehtoja. Järjestäjät suosittavat neljää eri hotellia.

Haasteena on uudistaa kongresseja ja osoittaa, että kongressi voidaan järjestää eri tavoin kuin aikaisemmin. Osin tähän antaa mahdollisuuden uusi tietotekniikka, mutta myös itse kongressin ohjelma on kyseenalaistettu. Italiassa onkin päädytty lyhentämään perinteinen seitsemän päivän mittainen kongressi viiteen päivään, mikä vähentää järjestäjien kustannuksia ja helpottaa osallistujien matkajärjestelyjä.

Italialaiset toivovat, että Roomassa koetaan Interstenon renesanssi. Tämä näkyy uusin ihmisin uusin säännöin ja uusin teknologioin.

Kongressille on etsitty lukuisia tukijoita. Tällä hetkellä niitä on yhteensä 25. Osa esittelee uusinta alan teknologiaa, kuten virtuaalista näppämistöä ja käsikirjoituksen hahmottamista, ja osa myös maksaa tästä mahdollisuudesta esitellä tuotteitaan ja palveluitaan. Kongressin osallistujia ilahduttavat myös eräs viininvalmistaja ja eräs yhtiö, joka vastaa internet-kahvilasta.

Kongressi on osin virtuaalinen. Internet-teknologiaa käytetään hyväksi mahdollisimman paljon. Ensimmäistä kertaa kongressiin ja sen yhteydessä järjestettäviin kilpailuihin voi ilmoittautua vain etukäteen ja Internetin kautta. Kongressin sivut on toteutettu viidellä eri kielellä. Lisäksi ennen kongressia järjestetään uusi Internetin välityksellä toteutettava kansainvälinen konekirjoituskoe.

Kongressin yhteydessä järjestetään kolme istuntoa, yksi opetuksesta, yksi parlamenttipöytäkirjojen tekemisestä ja yksi tuomioistuinten pöytäkirjojen tekemisestä. Kaikissa erityisteemana on Internet.

PIKAKIRJOITUSKILPAILUJEN SÄÄNNÖT

Kilpailusääntöjen muutokset käsiteltiin kahdessa työryhmässä.  Itse osallistuin pikakirjoituskilpailujen työryhmään. Kaikki eivät siinäkään työryhmässä olleet pikakirjoituksen ja erityisesti pikakirjoituskilpailujen ammattilaisia, mikä näkyi työryhmän työssä.

Aikaisemmin nousevan nopeuden kilpailua varten käännettiin yksi teksti kahdella eri nopeudella siten, että kilpailuissa oli kaksi sarjaa. A-sarja oli kymmenen minuutin ja B sarja kuuden minuutin teksti, ja B-sarjan nopeus päättyi siihen, mistä A-sarja alkoi.

Italialaiset ovat koko ajan tehneet muutosehdotuksia kilpailujen sääntöihin. Italian kielessä on pitkiä sanoja, ja siellä kilpailutekstit ovat pitkiä, kuten Suomen kielessäkin. Sääntöihin on tehty muutoksia, jotka ovat vähitellen muuttaneet kilpailujen luonnetta ja lyhyet kielet ovat tästä kärsineet. Edellisissä kilpailuissa Italian ehdotuksesta kilpailutekstien pituushaitaria kavennettiin.

Tänä vuonna Italian ehdotuksesta siirryttiin yhteen tekstiin siten, että teksti jakautuu kolmeen viiden minuutin jaksoon. Kääntämisen voi aloittaa minkä tahansa viiden minuutin jakson alusta ja jatkaa niin pitkälle kuin pystyy tekstiä kääntämään, siis myös seuraavalle jaksolle. Hyväksyttyyn suoritukseen vaaditaan vähintään kolmen minuutin suoritus. Ehdotus on sinällään ihan hyvä.

Keskustelua käytiin siirreajasta. Italialaiset ehdottivat siirreajan lyhentämistä, kun tekstin pituus lyhenee. Itse katsoin, että käännösaikaa ei saa lyhentää kohtuuttomasti ja hyvä suoritus ei saa jäädä kiinni liian lyhyestä siirreajasta. Ehdotin jopa siirreajan pidentämistä tämän turvaamiseksi. Kokouksessa päädyttiin kuitenkin lyhentämään siirreaikaa. Koska se vielä riippuu tekstin pituudesta, erityisesti lyhyiden tekstien siirtäjille tulee aikapula. Sain tälle näkemykselleni kannatusta erityisesti entisten tai nykyisten kilpailijoiden taholta, mutta ne, joilla kokemusta ei ollut, ratkaisivat äänestystuloksen.

Pelkään, että tehty ratkaisu käännösajasta vähentää kilpailijoiden kiinnostusta nousevan nopeuden kilpailuun. Esitin aikoinaan muutoksia monikielikilpailuun, mutta esityksestä poimittiin vain ne osat jotka vaikeuttivat kilpailua. Kilpailun suosio hiipui, ja nyt päädyttiin siihen, että palattiin viisi vuotta sitten käytössä olleisiin sääntöihin, vaikka niiden järjestämisessä oli ongelmia.

Virheiden arvostelua tiukennettiin, koska käytännössä tekstien korjaajat eivät juuri löytäneet neljän virhepisteen virheitä. Sääntöjä tarkennettiin siten, että mikä tahansa virhe, joka muuttaa lauseen merkitystä, on jatkossa neljän pisteen virhe.

Nousevan nopeuden kilpailuun voi osallistua myös muilla välineillä kuin perinteisillä pikakirjoituskoneilla. Stenomaskin käyttö on jatkossa sallittu, mutta niistä tehdään oma listansa.

MAAILMANLAAJUINEN KONEKIRJOITUSKILPAILU INTERNETIN KAUTTA

Konekirjoituksessa järjestetään uusi maailmanlaajuinen kilpailu.

Ennen kongressia järjestetään uusi Internetin välityksellä toteutettava kansainvälinen konekirjoituskoe, johon voivat osallistua nuoret eri maissa. Tämä koekilpailu on tarkoitettu vain koulujen opiskelijoille. Opiskelijoiden tulee olla korkeintaan 20 vuotta. Kilpailua varten on tehty Tsekeissä ohjelmisto. Miniminopeus kilpailussa on 200 lyöntiä minuutissa ja maksiminopeus 500 lyöntiä minuutissa. Virheitä saa olla enintään 1 %. Tällä hetkellä harjoitustekstejä on saatavissa ranskaksi, saksaksi, tsekiksi, espanjaksi ja englanniksi.

Koe on mielenkiintoinen, koska ensimmäistä kertaa Interstenon jokin kilpailu järjestetään muualla kuin kongressin pitopaikan yhteydessä.

INTERSTENON SÄÄNNÖT

Kokouksen asialistalla oli järjestön kehittäminen. Tätä varten Interstenon presidentti Fausto Ramondelli oli valmistellut sääntömuutosesityksen. Tämän käsittelyyn oli varattu yksi päivä.

Jo ennen kokousta ehdotusta oli arvosteltu. Itsekin kommentoin ehdotusta sekä asia- että juridelta näkökulmalta. Ehdotin mm. järjestön ja erityisesti keskuskomitean toimintatapoja muokattavan siten, että se voisi keskittyä pikkuasioiden käsittelystä strategioiden pohdintaan.

Fausto Ramondelli haluaisi laajentaa järjestön toimialaa siten, että se houkuttelisi myös alan tutkijoita. Olen tästä puhunut keskuskomiteassa jo pitkään, joten kannatin tätä periaatetta. Järjestön pitäisi seurata alan uusinta kehitystä ja kehityksen vaikutuksia ihmisten jokapäiväiseen työhön.

Sääntömuutosehdotuksessa oli laveasti kuvattu järjestön uusia tavoitteita. Koska tavoitteet oli paljolti kopioitu amerikkalaisen järjestön sääntöistä, tavoitteet painottivat kokouspikakirjoitusta. Näin ollen painotukset herättivät keskustelua eikä niitä semmoisinaan hyväksytty.

Toinen ongelma järjestön toimialan laajentamisessa on kysymys kansallisesta edustuksesta järjestössä. Tällä hetkellä jokaisella jäsenmaalla on edustajansa keskuskomiteassa. Lisäksi he saavat jäsenmaksujensa mukaisen edustuksen yleiskokoukseen. Käytännössä eräissä maissa on perustettu Interstenon toimintaa koordinoiva yhdistys, eräissä maissa yhteistyön hoitaa jokin paikallinen yhdistys, kuten on Suomessa.

Jos järjestöön halutaan houkutella tutkijoita ja järjestöä taloudellisesti tukevia yhtiöitä, heille pitää saada vaikutusvaltaa järjestössä. Kun keskuskomitea jo nyt on iso, ehdotus oli, että kenelläkään jäsenmaalla ei ole automaattisesti edustusta keskuskomiteassa. Näin annettaisiin tilaa muille edustajille. Käytännössä pienillä mailla ei olisi edustusta, elleivät he liittoutuisi keskenään ja kierrättäisi paikkaa. Tämä ehdotus sai vastustusta, koska monet kokivat menettävänsä uudistuksessa. Vaikka en varsinaisesti vastusta ehdotusta, pidin vaarallisena, että tässä tilanteessa, ennen kuin järjestön toiminta olisi muuttunut yksi sen tukijaloista eli maaryhmien sitoutuminen järjestöön, olisi tuhottu.

Kolmas asia on, että yritykset tai tutkijat tuskin haluaisivat liittyä paikalliseen pika- ja konekirjoittajien intressejä valvovaan järjestöön. Tähän saakka järjestöllä on vain poikkeuksellisesti voinut olla yksittäisiä jäseniä. Niinpä jatkossa järjestöön tulisi voida liittyä myös yksittäisiä jäseniä. Saksassa on erittäin voimakas ja varakas Intersteno-yhdistys. Tämä pelkää tulovirtojensa katkeavan ja vastustaa muutosehdotusta.

Sääntömuutosehdotuksessa oli muutenkin erikoisia kohtia. Mm. johtokuntaa valvovan keskuskomitean nimittäisi johtokunta.

Kokouksessa oli mahdoton löytää kompromissia niin moneen vaikeaan kysymykseen. Niinpä sääntömuutosta jatkokehittelemään nimettiin työryhmään, jota vetämään nimettiin Cees van Beurden Hollannista ja jäseniksi nykyinen presidentti, pääsihteeri, Saksan ja Ranskan edustajat ja minut. Työryhmä on toiminut nyt noin puoli vuotta ja ehdotusta viimeistellään kiireellä, jotta se saataisiin vielä kesäksi Interstenon kokoukseen Roomaan.

KOKOUSJÄRJESTELYISTÄ

Otin perheeni mukaan keskuskomitean kokoukseen. Tarkoituksenamme oli, että kokouksen aikana ja sen jälkeen voisimme viettää hetken lomaa. Valitettavasti olimme vuorotellen vatsataudissa ja lomailusta ei voinut siinä mielessä koko ajan puhua.

Kuitenkin yllätyin espanjalaisen ruokakulttuurin rikkaudesta. Toki järjestäjät olivat valinneet hienot ravintolat, mutta aterioilla tarjottiin tyypillistä espanjalaista ruokaa. Ennen pääruokaa tuotiin useita herkullisia tapas-lautasia. Espanjalaiset itse saattavat joskus jättää pääruuan syömättä, sillä tapakset itsessään ovat monipuolisia.

Kokouksen aikana kysyttiin alustavasti, olisiko Suomi halukas järjestämään keskuskomitean vuonna 2004. Tässä vaiheessa kysymykseen vastattiin myöntävästi. Nähtäväksi jää, kuka kokouksen lopulta järjestää.