KILPAILUT JA KOKEET AMMATTITAIDON KEHITTÄJÄNÄ
- kokouspikakirjoittajanäkökulma
Veikko Sorsa (Pikakirjoituslehti 3/1998)
 

100 sanan nopeutta pidettiin meillä pitkään kokouspikakirjoittajan pätevyysvaatimuksena. Näin oli asianlaita jo säätyvaltiopäiville pikakirjoittajia otettaessa. Ajan kuluessa puhenopeus valtiopäivilläkin on kasvanut. Jo 1920-luvulla tiedettiin, että 100 sanan nopeus ei ole riittävä. 1930-luvun lopulla pikakirjoittajia eduskuntaan otettaessa hakijoille pidetyssä kokeessa saneltiin 110 sanan nopeudella. Sodan jälkeen ensimmäisessä vastaavassa kokeessa oli sodan takia nopeus laskettu 100 sanaan, mutta jo vuonan 1947 pikakirjoittajia valittaessa nopeus nostettiin 120 sanaan/min. Myöhemmin vaatimusta vielä nostettiin 325 tavuun/min (n. 130 sanaan). Muun muassa tällaisen ja sitäkin korkeamman pikakirjoitusnopeuden saavuttamiseen ovat yhdistyksen nopeuskokeet olleet hyvänä apuna.

100 sanaa korkeammat sarjat yhdistyksen pikakirjoituskokeissa otettiin ensimmäisen kerran käyttöön syksyllä 1957. Kokouspikakirjoittajien ammattitaidon kohottamiseen tähtäsivät jo tätä ennen vuosina 1946 ja 1948 - 56 yhdistyksen järjestämät Suomen pikakirjoitusmestaruuskilpailut. Kilpailuissa saneltiin 120 - 160 sanan minuuttinopeudella. Saneluaika kussakin sarjassa oli viisi minuuttia. Kilpailija sai itse valita aloittamisnopeutensa. Ensimmäiseksi suomenmestariksi vuonna 1946 tuli konttoripäällikkö Allan Alha tuloksella 140 sanaa/min. Hän selviytyi mestariksi kaikissa seuraavissakin kilpailuissa ja tuli näin ollen 10-kertaiseksi suomenmestariksi. Vuonna 1948 hän paransi suomenennätystä 150 sanaan ja 1950 160 sanaan, minkä tuloksen hän saavutti kolme kertaa. Toiseksi parhaiten näissä kilpailuissa menestyi Unto Räty, joka saavutti kaksi kertaa 160 sanan tuloksen. Kolmanneksi menestynein oli Leo Kaila, joka sai neljä kertaa 150 sanan tuloksen. 150 sanan tuloksen saavutti myös Leo Valkonen. Veikko Sorsa osallistui mestaruuskilpailuihin kolme kertaa parhaan tuloksen ollessa 140 sanaa minuutissa.

Yhdistys päätti vuonna 1955 myöntää mestaruuskilpailuissa vähintään 130 sanan sarjasta selviytyneille mestariluokan pikakirjoittajan arvonimen todistuksineen. Mestariluokan diplomin saivat konttoripäällikkö Allan Alha, fil. maist. Unto Räty, fil. maist. Osmo Peltonen, eduskuntapikakirjoittaja Eino Relander, eduskuntapikakirjoittaja Veikko Sorsa, varatuomari Inkeri Ahava, fil. maist. Pertti Väistö ja osastopäällikkö Leo Valkonen.

Vuonna 1967 hyväksyttiin uudet säännöt mestariluokan pikakirjoittajan arvon saamiselle. Niiden mukaisesti johtokunta voi myöntää mestariluokan pikakirjoittajan arvon henkilölle, joka kahdessa kansainvälisten sääntöjen mukaan nousevalla nopeudella sanellussa pikakirjoituskokeessa on saavuttanut vähintään 375 tavun nopeuden, mutta kuitenkin niin että hyväksyttyjä minuutteja on kokeessa ainakin viisi. Samalla hyväksyttiin myös uudet vaatimukset pikakirjoituksen suurmestariarvon saamiselle. Yhdistyshän oli vuonna 1961 päättänyt myöntää suurmestarin arvon kansainvälisten sääntöjen mukaan järjestetyssä kilpailussa vähintään 420 tavun nopeuden saavuttaneelle. Nyt vaatimukseksi tuli edellä mainitun laisissa kilpailuissa vähintään kahdesti saavutettu 425 tavun nopeus. Kilpailusuoritusten perusteella pikakirjoituksen suurmestariarvon saivat konttoripäällikkö Allan Alha, fil. lis. Leo Kaila, fil. maist. Unto Räty ja valtiot. maist. Veikko Sorsa.

Ensimmäisen kerran uusien sääntöjen mukainen mestariluokan arvo myönnettiin vuonna 1967 pikakirjoittaja Pirkko Holopaiselle, joka saman vuoden kevätkilpailuissa ja Bernin kansainvälisissä kilpailuissa oli saavuttanut tuloksen 375 tavua/min. Pirkko Holopainen kirjoitti sen jälkeen useissa eri kilpailuissa ja kokeissa kotimaassa 400 tavua/min. Hän on ollut Suomen nopein naispikakirjoittaja kautta aikojen. Vuonna 1968 mestariluokan pikakirjoittajan arvon saivat valtiot. maist. Timo Valkonen kirjoitettuaan yhdistyksen kilpailuissa keväällä 1966 tuloksen 375 tavua/min ja syksyllä 1968 400 tavua/min sekä maat. metsät. ylioppilas Pertti Siitonen kirjoitettuaan vuoden 1968 kevätkokeissa 400 tavun ja syksyn kokeissa 375 tavun nopeuden.

Vuonna 1972 Pertti Siitoselle myönnettiin ensimmäisenä uusien vaatimusten mukaisesti pikakirjoituksen mestariluokan arvo hänen saavutettuaan yhdistyksen kokeissa kahdesti 425 tavun nopeuden. Samana vuonna sai mestariluokan pikakirjoittajan arvon koululainen Eero Ylätalo, joka oli keväällä saavuttanut 375 tavun ja syksyllä 425 tavun nopeuden. Vuonna 1974 Eero Ylätalolle myönnettiin pikakirjoituksen suurmestarin arvo hänen saavutettuaan toisen kerran 425 tavun minuuttinopeuden.

Jari Niittuinperän uurastus yhdistyksen pikakirjoituskilpailuissa ja -kokeissa alkoi jo syksyllä 1973, jolloin hän koululaisena sai 250 tavun tuloksen. Keväällä 1974 hän saavutti 350 tavun nopeuden. Vuonna 1975 hän kirjoitti sekä keväällä että syksyllä 375 tavua, jolloin mestaripikakirjoittajan vaatimukset tulivat täytetyiksi. Suurmestarin arvon Jari Niittuinperä sai vuonna 1979 kirjoitettuaan vuoden 1977 syyskokeissa 425 tavua/min ja vuoden 1979 syyskokeissa 450 tavua/min. Tämä tulos oli siihen mennessä paras Suomessa pidetyissä kilpailuissa saavutettu. Vauhtiin päästyään Jari Niittuinperä ei hellittänyt. Syksyllä 1980 tulos parani 475 tavuun minuutissa, syksyllä 1981 toistamiseen 475 tavun tulos. Keväällä 1984 Jari Niittuinperä saavutti parhaimman tuloksensa, 500 tavua/min. Tämä tulos on edelleen paras Suomessa pidetyissä kilpailuissa ja -kokeissa saavutettu. Veikko Sorsan kaksi 500 tavun ja yksi 525 tavun tulos on saavutettu Interstenon kansainvälisissä kilpailuissa. Vielä kevätkokeissa 1985 Jari Niittuinperä saavutti 450 tavun tuloksen. Vuosina 1973 - 1985 Jari Niittuinperä osallistui lähes kaikkiin yhdistyksen järjestämiin nopeuskokeisiin.

Muista yhdistyksen järjestämissä nopeuskokeissa saavutetuista tuloksista mainittakoon valtiot. yo. Niklas Variston keväällä 1996 saavuttama tulos 325 tavua/min. Suorituksen arvoa lisää se, että hänen äidinkielensä on ruotsi. Edellisenä kesänä hän Amsterdamissa pikakirjoituksen maailmanmestaruuskilpailuissa oli saavuttanut 322 tavun nopeuden ruotsin kielellä tullen käsipikakirjoittajien A-sarjassa sijalle 14. Tämä tulos on paras ruotsin kielellä kansainvälisissä kilpailuissa kirjoitettu.