KESKUSKOMITEAN KOKOUS HANASAARESSA,
OSA I: Kokousjärjestelyt

- Jari Niittuinperä (Pikakirjoituslehti 4/2004 ja 1/2005)

ERILAINEN KESKUSKOMITEAN KOKOUS

Intersteno pyysi viime vuonna Suomea järjestämään Interstenon keskuskomitean kokouksen. Vuosien aikana oli ehdotettu jopa Interstenon kongressin järjestämistä Suomessa. On kuitenkin selvä, että kokouksesta ei tulisi kovin laaja, koska monille mahdollisista osallistujista matkustaminen kauaksi Pohjois-Eurooppaan on liian kallista. Valituksia kokouksen kalleudesta tuli myös keskuskomiteasta.

Näin Pikakirjoittajayhdistys laittoi kokoukselle seuraavat tavoitteet. Osallistumismaksut tulisi rajoittaa edellisen Espanjan keskuskomitean maksuihin. Niitä pidettiin jo tuolloin kalliina. Lisäksi osallistujille tulisi varata mahdollisuus mielenkiintoiseen oheisohjelmistoon.

Vertaillessamme eri kokouspaikkojen hintatasoa päädyimme Hanasaaren kulttuurikeskukseen. Ottaen huomioon, että kokouksia varten oli olemassa edullisia kokouspaketteja, joihin sisältyi hotellin lisäksi myös päivittäin yksi ateria ja kahvit, Hanasaari osoittautui hyväksi valinnaksi. Tarjotut illalliset ja lounaat olivat erittäin herkulliset, mistä osallistujat kiittivät. Lisäksi kokouspaikka oli veden äärellä luonnonkauniilla paikalla. Kun myös sää suosi kokousta ja osallistujat saattoivat kävellä kauniissa luonnossa, kaikki olivat tyytyväisiä, eikä hintakaan enää tuntunut kohtuuttomalta.

Kokous oli toivottu syyskuun lopuksi tai lokakuulle. Kun sää ei välttämättä suosi syyskuun loppua, päätimme ehdottaa syyskuun alkua. Tästä äänestettiin Rooman kongressissa, mutta kukaan ei ollut ehdotusta vastaan. Näin oli periaatteessa mahdollista, että eteläeurooppalaiset yhdistävät elokuun lomansa keskuskomitean kokoukseen. Kuitenkin ainoastaan Fausto Ramondellin perhe, sekä hänen sukulaisensa samoin kuin Yhdysvaltojen edustaja Virgin Biggers käyttivät mahdollisuutta hyväkseen. Jari Niittuinperä teki etukäteen laajan sivuston, jossa hän esitteli Suomea ja matkustamista Suomessa.

Lisäksi järjestimme ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua Suomen parlamentin lisäksi Ruotsin, Suomen ja Viron parlamentteihin vajaan viikon sisällä. Näistä Ruotsin parlamenttivierailu ei loppujen lopuksi toteutunut. Sinne oli yksi yksi henkilö ilmoittautunut, mutta hän joutui jäämään kokouksesta pois juuri kokouksen alla perhesyiden takia. Viron parlamentin vierailu toteutui.


40 OSALLISTUJAA 13 MAASTA

Kokouksiin osallistui 33 henkilöä. Lisäksi Italiasta tuli seitsemän hengen ryhmä, jotka majoittuivat muutamaksi päiväksi hotelliin ja jotka osallistuivat osaan ohjelmasta.

Osallistujia oli seuraavista 13 maasta: Belgia, Hollanti, Italia, Itävalta, Pohjois-Korea, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tsekki, Turkki, Unkari ja Yhdysvallat.

Ensimmäiset osallistujat tulivat Hanasaareen syyskuun 1 päivä ja viimeiset lähtivät 9 päivä. Parhaimmillaan Hanasaaresta oli varattuna 20 yhden hengen ja 9 kahden hengen huonetta. Varauksia ja muutoksia tuli aivan viime päiviin saakka ja vielä kokouksen aikana niitä muuteltiin. Irma Huotinen, joka vastasi kokouksen järjestelyistä Hanasaaressa oli työllistetty.


KOKOUKSEN BUDJETTI

Kokousta varten tehtiin budjetti. Budjettiin vaikutti merkittävästi se, kuinka monta osallistujaa kokoukseen tulisi. Niinpä yritimme jo hyvissä ajoin tiedustella, kuinka monta osallistujaa kokoukseen on tulossa. Vastauksia tuli tasan yksi. Hän ei myöntävästä vastauksestaan huolimatta loppujen lopuksi kokoukseen tullut. Tästä ei siis ollut apua. Päätimme siis vain osallistumismaksusta ja siitä, että hankitaan tällä rahalla niin hyvä ohjelma kuin mahdollista. Varasimme myös yhdistyksen budjetista pienen määrärahan puskuriksi kokouksen budjettiin. Koska osallistujia tuli saman verran kuin odotimme ja vielä viime päivinä muutama lisäilmoittautuja, meidän ei tarvinnut tinkiä vieraanvaraisuudesta ja pysyimme budjetin rajoissa. Lisäksi tuomalla esimerkiksi oman projektorin ja tulostimen säästimme huomattavasti rahaa.

Koska yhdistyksen tilien kautta kulki huomattava rahamäärä, varmistimme ennen kokousta veroviranomaisilta, ettemme kokoksen takia joudu arvonlisäverotettaviksi. Jälkikäteen määrättävä arvonlisävero kokousmaksuista kaataisi yhdistyksen. Pyysimme heidän toivomuksestaan kirjallista ohjausta arvonlisäverokäytännöstä. Vastaus oli, ettemme tämän kokouksen takia tule verotettaviksi.

Kun henkilöt tulivat hotelliin eri päivinä ja lähtivät eri päivinä, myös laskut vaihtelivat. Yritimme pitää langat käsissä lähettämällä sähköpostissa kullekin oman räätälöidyn laskun. Maksun jälkeen lähetimme myös kuitin samalla tavalla. Työstä vastasi yhdistyksen rahastonhoitaja Eila Ollila. Pari osallistujaa halusi myös allekirjoitetun laskun, joka heille erikseen toimitettiin siitä huolimatta, että heidän maassaan ei EU:n laskutusdirektiivin mukaisesti tulisi allekirjoitettua laskua vaatia. Lisäksi muutama henkilö halusi maksaa loppulaskun suoraan hotellille. Valitettavasti hotelli laskutti näitä väärin tai jätti kokonaan maksamatta ja olemme joutuneet perimään laskuja jälkikäteen.

TUTUSTUMINEN SUOMENLINNAAN

Keskuskomitean kokouksiin varataan perinteisesti puoli päivää jotakin retkeä varten. Päätimme järjestää retken Suomenlinnaan. Retkestä ja veneen järjestämisestä Hanasaaresta Suomenlinnaan vastasi Hiklas Varisto.

Vene lähti siis suoraan Hanasaaresta. Rantaan käveltiin suoraan hotellin ovelta. Sää oli niin hyvä, että lähes kaikki vieraat halusivat nauttia matkasta veneen kannelta.

Suomi näytti jo venematkalla parhaimpansa. Kun oli kaunis syyskuun päivä, ihmiset viettivät viikonloppua ulkona, ketkä veneillen, ketkä kävellen rannoilla. Aluksi jopa vesitaso nousi veneen viereltä. Matkalla näimme monia kanootteja sekä eri kokoisia veneitä pienistä veneistä aina hienoihin huviveneisiin ja –pursiin. Näytillä kävivät myös vanhat purjeveneet. Pääsimmepä vielä keskelle purjeveneiden suomenmestaruuskilpailuja.

Matkalla esittelimme saaristoa, Helsingin satamaa, Eiraa ja Helsingin edustalla olevia saaria. Näiden historia kiinnosti vieraita. Ranta oli vehreä. Ihmisiä oli paljon. Vieraat olivat haltioissaan elävästä Helsingistä.

Saavuttuamme Suomenlinnaan menimme Suomenlinnan museoon, jossa meille oli varattu multivisioesitys. Puolessa tunnissa Suomenlinnan historian kautta vieraat saivat pähkinänkuoressa kuvan myös Suomen historiasta.

Tämän jälkeen teimme puolitoista tuntia kestäneen opastetun kierroksen saarella. Esittely sisälsi mm. tutustumisen telakkaan, saaren vanhaan osaan ja valleihin. Kierros päättyi Suomenlinnan panimolle, jossa tarjottiin vielä iltapala.


KUMPPANEILLE ERITYISOHJELMA

Perinteisesti kokoukseen osallistuneiden kumppaneille on järjestetty oma ohjelmansa. Ilmeisesti sen takia, että matka Suomeen on kallis, kokoukseen ilmoittautui vain kaksi tällaista henkilöä. Ohjelma kuitenkin järjestettiin. Kun osallistujia oli vain kaksi, heille oli helppo järjestää mielenkiintoinen ohjelma henkilöautolla. Matkasta nk. kuninkaantiellä on eri selostuksensa. Ohjelmasta vastasivat Olof Meinander ja Marita Rosengren.


KOKOUKSET


Keskuskomitea piti Hanasaaressa kokouksensa perjantai-iltana, lauantaina ja sunnuntai-aamuna. Maanantain kokous pidettiin eduskunnan auditoriossa.

Lauantaina kokous jakaantui kahteen työryhmään, jotka keskittyivät toisaalta pikakirjoitus- ja toisaalta konekirjoituskilpailujen sääntöihin.

Kokousta ja sen päätöksiä selostetaan myöhemmin.


TUTUSTUMINEN NOKIAN PÄÄKONTTORIIN

Eräänä tavoitteenamme oli muuttaa keskuskomitean kokouskäytäntöä. Ajatuksemme oli, että myös keskuskomitean tietotaitoa alan keskeisistä kehityslinjoista lisättäisiin. Kun keskuskomitea käytännössä kiertää eri maissa, tällöin on hyvä tutustua tuon maan saavutuksiin Interstenon toimialalla.

Me päätimme ehdottaa pääsihteerille keskuskomitean viemistä tutustumaan Nokian pääkonttoriin. Teimme ehdotuksen myös laajemmasta ohjelmasta, mutta tässä vaiheessa rajoitettiin tutustumiskäynnit vain yhteen kohteeseen.

Nokian pääkonttorissa pääsimme tutustumaan ensin Nokian uutuustuotteisiin, joista osa ei ollut edes vielä markkinoilla.

Tämän jälkeen kansainvälisen kaupan johtaja Stefan Widomski esitteli Nokian kuvaamalla Nokian omaksuman arvopohjan. Tämä oli mielenkiintoinen lähtökohta esittelylle. Tuotteet muuttuvat nopeasti kehittyvässä maailmassa, tavat tehdä asioita muuttuvat mutta arvot säilyvät. Hyvä arvopohja ja sille rakennettu toimintapa luo kestävän yrityksen, joka selviää vaikeistakin ajoista, kuten Nokia on selvinnyt.

Teknologiajohtaja Erkki Jormala esitteli Nokian teknologisia visioita. Perusviesti kuulijoille oli, että jatkossa yhä useammat laitteet toimivat langattomasti, eivät ainoastaan perinteiset puhelimet. Vierailijat esittivät pari kysymystä ja sai esittelijänkin vakuuttuneeksi Interstenon asiantuntemuksesta toimialallaan.


SUOMEN EDUSKUNNAN VIERAANVARAISUUS

Suomen eduskunta otti myös vieraat mielellään vastaan maanantaina.

Aluksi näytettiin video Suomen eduskunnasta ja sen toiminnasta, minkä jälkeen tehtiin kierros eduskuntatalossa. Kierroksen aikana tutustuttiin valtiosaliin, pöytäkirjatoimistoon ja istuntosaliin. Vieraat saivat ensimmäisen kuvan kauniista talosta sekä pöytäkirjasihteerien työstä.

Lounasta isännöi eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitinen. Hän toivotti osallistujat tervetulleiksi ja korosti Interstenon merkitystä myös parlamenttityön kannalta. Parlamenttityöstä ei voi saada kokemusta muualta kuin toisista parlamenteista. Vieraat arvostivat, että pääsihteeri oli lupautunut tilaisuuden isännäksi.

Lounaan jälkeen Esko Latvamaa esitteli mielenkiintoisella tavalla pöytäkirjatoimiston toimintaa. Hän esitteli käytännön esimerkein, miten pöytäkirja valmistuu. Pöytäkirja on teknisessä mielessä strukturoitua tekstiä, jolloin haut tietokannasta ovat nopeita. Esko Latvamaa selvitti, että on tärkeä etukäteen analysoida, miten tietokantaa tullaan jatkossa käyttämään.

Kokouksen jälkeen kyseltiin vielä erikseen mm. digitaalisesta äänityksestä, joka kiinnosti kuulijoita.


ILLALLINEN

Keskuskomitean kokous päättyi illalliseen, joka päätettiin pitää Lappi-ravintola Saagassa.  Useille ravintola on tuttu vanhana Bulevardia-ravintolana Helsingin keskustassa. Nykyään ravintolassa on lappilainen tunnelma. Olimme varanneet alakerran illallista varten.

Tilaisuuteen oli kutsuttu myös järjestelyissä mukana kiinteästi olleet Irma Huotinen, Eila Ollila, Niklas Varisto ja Olof Meinander sekä Anneli Niittuinperä ja Ritva Räty, jolla oli komiteassa monia tuttuja vanhoilta Intersteno-ajoilta, kun Unto Räty oli jäsen. Lisäksi varasimme mahdollisuuden johtokunnan jäsenille tulla illallisille omakustannushintaan. Tätä käyttivät hyväkseen Erja Vasara ja Keijo Kuusisto. Kun pöytäjärjestelyt selvisivät vasta viimeisenä päivänä, emme olleet tehneet istumajärjestystä, mikä oli ongelma, kun kaikkia suomalaisia ei saatu tasaisesti jakautumaan eri pöytiin. Illan mittaan yritimme kuitenkin kulkea pöydästä pöytään ja kertoa Lapista, Suomesta ja ruokailun yksityiskohdista.

Illallisen tavoitteena oli antaa osallistujille välähdys lappilaisesta Suomesta. Isäntäväellä eli Jarilla ja Annelilla oli kuitenkin päällään karjalaiset kansallispuvut, jotka herättivät suurta mielenkiintoa. Ravintola oli suunnitellut nk. lappilaiset kinkerit, joihin sisältyi monenlaisia ruokia. Ruuat tarjottiin monessa vaiheessa illan aikana.

Alkuruoka tarjottiin kelolankuilta ja siinä oli karhumetwurstia, kylmäsavurautua, poron kuivalihaa, leipäjuustoa, sienisalaattia, graavattua lohta, mätiruisnappeja, lämmintä rieskaa ja ruisleipää. Vaikka karhu ei mielestäni ihmeellistä ollutkaan, se oli niin eksoottista, että monet jopa epäilivät, oliko siinä karhua. Ilo oli suuri, kun he saattoivat kotiin tuomisinaan kehua syöneensä karhua.

Pääruokana tarjottiin poronkäristystä, pottuvoita, suolakurkkua ja puolukoita sekä friteerattuja muikkuja, tillikermaviiliä ja puolukkasmetanaa. Poronkäristys tarjottiin valurautapannuista. Vaikka nämä ruuat eivät suomalaisille kovin erikoisilta vaikuta, ulkomaalaisille tutustuminen oli elämys.

Viineiksi oli valittu eteläafrikkalaisia viinejä, koska osallistujissa ei ollut eteläafrikkalaisia.

Jälkiruuaksi tarjottiin vielä jäisiä karpaloita kinuski- ja valkosuklaakastikkeessa. Ruoka tarjottiin jääkulhoista ja oli näyttävä päätös hyvälle illalliselle.

Vieraille lahjoitettiin myös visakoivusta ja poron nahasta tehdyt kirjanmerkit. Visakoivusta oli veistetty erilaisia upeasti veistettyjä pieniä eläinhahmoja, kuten riekkoja, karhuja, kettuja, siiliä, hirviä, poroja ja pöllöjä. Kun pöytiin jaettiin erilaisia hahmoja, osallistujat saattoivat keskustella saamistaan eläimistä pöydässä.

VIERAILU VIRON PARLAMENTTIIN

Olimme järjestäneet kokouksen osallistujille mahdollisuuden tutustua myös Viron parlamenttiin kokouksen jälkeen. Matkalle osallistui 14 henkeä. Myös Italian Fausto Ramondelli ilmoitti kokouksen aikana haluavansa osallistua matkalle. Olimme jo hankkineet hänelle ja hänen seurueelleen matkat, mutta osoittautui, että hän ei enää saanut hotellihuonetta Hanasaaresta ylimääräiseksi yöksi ja hän joutui perumaan matkan.

Matka tehtiin Siljan nopealla aluksella. Lähdimme ensimmäisellä lautalla ja tulimme viimeisellä, joten päivään mahtui paljon.

Ensin tutustuimme parlamenttiin. Viron parlamentti on vanhan Toompean mäellä ortodoksista kirkkoa vastapäätä. Neuvostoliiton aikana tilat olivat puoluejohdon käytössä. Rakennus on jugend-tyylinen, ja Viron parlamentti on listattu arkkitehtuurinäkökulmasta kolmanneksi arvokkaimmaksi eurooppalaiseksi parlamenttitaloksi.

Aluksi tutustuimme tilaan, johon oli asennettu useita tietokonepäätteitä. Meille kerrottiin, että täällä oli mahdollisuus simuloida täysistuntoa. Tilaa käytettiin esiteltäessä parlamentin toimintaa esimerkiksi koululaisryhmille. Suomen eduskunnan uuteen lisärakennukseen on tehty vastaavanlaiset tilat. Ryhmää varten koneita ei avattu, koska meillä oli mahdollisuus tutustua itse täysistuntosaliin ja käyttää äänestyslaitteita siellä.

Viron parlamentissa isäntänä oli asiakirjaosaston päällikkö Kaja Vaabel. Lisäksi talon toimintaa esittelivät apulaisosastopäällikkö Helle Nokkur ja pöytäkirjatoimiston ja käännöstoimiston päälliköt sekä teknologiasta vastaava henkilö.

Viron parlamentissa keskustelupöytäkirjasta käytetään harhaanjohtavasti nimitystä stenogrammi, mikä aluksi aiheutti sekaannusta, koska vieraamme tulkitsivat tämän pikakirjoitteeksi. Pöytäkirja perustuu puhtaasti digitaaliseen nauhoitukseen. Pöytäkirjasihteerit eivät edes ole istuntosalissa istunnon aikana. Näin ollen välihuutoja ei pöytäkirjaan merkitä. Konekirjoituksen sekä parin korjaus- ja tarkistusvaiheen jälkeen pöytäkirja valmistuu ensin Internettiin ja sen jälkeen lopulliseksi pöytäkirjaksi, joka on saatavissa joko CD:nä tai kirjana.

Mielenkiintoisen esittelyn jälkeen parlamentti tarjosi runsaan lounaan keskiaikaisessa Olde Hansa ravintolassa vanhassa kaupungissa. Tämän nk. syömingin aikana virolaiset esittivät kiinnostuksensa Interstenon toimintaan ja toivoivat yhteistyötä jatkossa Interstenon tasolla.

Lounaan jälkeen meille järjestettiin kiertokäynti Tallinnan raatihuoneentalolle. Raatihuone on vuosien aikana kokenut koko Tallinnan ja Viron historian, ja tämä oli näkyvissä talossa. Olen käynyt Virossa yli sata kertaa pääasiassa työasioissa ja tämä oli todella mielenkiintoinen kokemus.

Vielä enenn kotiinlähtöä vierailla oli mahdollisuus kiertää vanhan kaupungin kujilla ja kaupoissa. Kaikki ilmaisivatkin tyytyväisyytensä paluumatkalla Helsinkiin.


LOPUKSI


Kokouksen järjestäminen oli loppujen lopuksi kovempi työ kuin etukäteen ajattelimme. Teimme ensin monipuolisen Internet-sivuston, joka oli salasanan takana. Kokouksen tiimoilta pelkästään minä sain yhteensä 350 sähköpostia, joista 180 oli keskuskomitean jäseniltä. Siis niitä oli yli viisi sähköpostia jokaista keskuskomitean jäsentä kohti. Näiden lisäksi lähetin 290 sähköpostia. Muiden lähettämiä tai saamia sähköposteja ei ole laskettu. Luulen, että uudenaikainen tekniikka on helpottanut yhteyden pitoa ja yhteydenottojen määrä on tämän takia suurempi kuin edellisellä kerralla, kun Suomi järjesti keskuskomitean kokouksen.

Kokous ei tietystikään sujunut ilman yllätyksiä, mutta vieraita yritettiin palvella mahdollisimman hyvin. Pieni asia saattoi olla kansion hankkiminen Tapiolan kirjakaupasta. Isompia murheita aiheuttivat mm. korealaiset, jotka saapuivat myöhemmin kuin ilmmoittivat ja vastaavasti lähtivät pois päivää aikaisemmin. Lisäksi he olivat järjestäneet erillilsen tutustumisen eduskunnan pöytäkirjatoimistoon mutta unohtivat kertoa siitä järjestäjille, jolloin he myöhästyivät sovitusta tapaamisesta. Eräs vieras ensin ilmoitti, ettei hän lähde tarjotulla tilataksilla takaisin hotelliin mutta kun taksit olivat lähteneet, hän muuttikin mielensä. Lisäksi hollantilainen ja yhdysvaltalainen edustaja halusivat käydä tutustumassa Kaapelitehtaaseen. Onneksi tunnen hyvin Kaapelitehtaan toimitusjohtajan ja lyhyt tilaisuus järjestyi. Esimerkkejä oli paljon. Tämä toki häiritsi kokoukseen osallistumista, mutta isännän tehtävä oli järjestää asiat.

Jälkikäteen monet osallistujat ilmaisivat tyytyväisyytensä kokouksen järjestelyihin. Interstenon nykyinen presidentti Marlis Kulb jopa sanoi, että tämä oli pitkiin aikoihin parhaiten järjestetty keskuskomitean kokous. Tämä olkoon kiitos kaikille, jotka ovat olleet järjestelyissä mukana.