FÖRENINGEN GABELSBERGERIN 75-VUOTISJUHLAKOKOUS

- Niklas Varisto (Pikakirjoituslehti 3/1999)

FÖRENINGEN GABELSBERGERIN JUHLAVUOSIKOKOUS

Huhtikuun 20. päivänä pidettiin Föreningen Gabelsbergerin juhlavuosikokous. Tänä vuonna tulee nimittäin täyteen 75 vuotta yhdistyksen rekisteröinnistä. Kokous järjestettiin ravintola Tekniska Föreningenin tiloissa ja varsinaisten kokousasioiden lisäksi yhdistys tarjosi osallistujille illallisen.

Föreningen Gabelsbergerilla on tätä nykyä 18 jäsentä. Tämänvuotiseen kokoukseen osallistui 9 henkeä, mikä on vähän enemmän kuin edellisissä vuosikokouksissa. Sen lisäksi kokoukseen oli kutsuttu kunniavieraaksi Suomen Pikakirjoittajayhdistyksen puheenjohtaja Jari Niittuinperä, joka esitti emoyhdistyksen onnittelut.

Kokouksen avaamisen ja tervetuliaismaljan jälkeen oli vuorossa varsinaiset kokousasiat.  Muutoksia edellisiin vuosiin ei juurikaan tapahtunut, vaan yhdistyksen toimihenkilöt valittiin kukin tehtäväänsä uudelleen. Puheenjohtajana jatkaa Niklas Varisto ja varapuheenjohtajana Olof Meinander. Sihteerinä toimii Arnold Kuningas ja taloudenhoitajana Carl Erik Schalin. Kirjastonhoitajana jatkaa Marita Rosengren.

ERIMIELISYYKSISTÄ HYVÄÄN YHTEISTYÖHÖN

Föreningen Gabelsberger syntyi aikanaan tarpeesta perustaa ruotsinkielisille pikakirjoittajille oma yhdistys. Alunperin sekä suomenkieliset että ruotsinkieliset pikakirjoittajat kuuluivat Suomen Pikakirjoittajayhdistykseen, mutta mm. kieliristiriidoista johtuen ruotsinkieliset erosivat yhdistyksestä.

Sittemmin Föreningen Gabelsbergeristä on tullut jälleen Pikakirjoittajayhdistyksen jäsenyhdistys, mikä on hyvä ajatellen sitä yhteistyötä ja yhteistä historiaa, joka yhdistyksillä on.

Föreningen Gabelsbergerin jäseniä näkyy varsin vähän Suomen Pikakirjoittajayhdistyksen kokouksissa, mutta osittain se johtunee siitä, etteivät he tiedä milloin kokous pidetään. Harva heistä nimittäin tilaa Pikakirjoituslehteä, jossa ilmoitukset vuosikokouksesta ovat. Vastaisuudessa yksi tavoite voisi olla saada enemmän tällaista vuorovaikutusta, ja toivon mukaan kumpaankin suuntaan.

Nimestään huolimatta Föreningen Gabelsberger ei enää ole järjestelmään sidonnainen yhdistys. Yhdistyksen ensimmäisissä säännöissä määrätään sen tarkoitukseksi mm. "edistää ruotsinkielisen Gabelsbergerin pikakirjoitusjärjestelmän asemaa Suomessa", mutta myöhemmin sääntöjä on muutettu niin, että muidenkin järjestelmien kirjoittajat saavat liittyä yhdistykseen tai jopa perustaa omia alayhdistyksiä. Yhdistyksessä on esiintynyt näkyvästi ainakin suomenruotsalaisen Fabritiuksen sekä ruotsalaisen Melinin järjestelmän kirjoittajia.

Yhdistyksen historiaa on dominoinut pari sukua. Toinen niistä on Meinanderin suku, josta tässäkin kokouksessa oli läsnä neljä jäsentä. Toinen on edellä mainittu Fabritiuksen suku, joista osa siis käytti omaa järjestelmää. Järjestelmästä on tehty oppikirjoja ja järjestetty kursseja, mutta nykyään se lienee jo hiipunut. Siitä tehtiin oma sovellus myös suomenkielelle.

Varsin kuvaavaa on, että viimeisin Gabelsbergerin ruotsinkielen sovitteen oppikirja on Runar Meinanderin vuonna 1944 toimittama oppikirja, joka pohjautuu August Fabritiuksen sovitteeseen viime vuosisadan loppupuolelta.

PERINTEITÄ INTERSTENOSSA

Suomenruotsalainen vähemmistö on varsin pieni ja ruotsinkielisiä pikakirjoitusoppilaita on  viime vuosina ollut valitettavan vähän. Föreningen Gabelsbergerin toiminta on siksi pitkälti perustunut sen jäsenien osallistumiseen Interstenon tapahtumiin. Aina 70-luvun lopusta lähtien on yhdistyksestä poikkeuksetta ollut osanottajia Interstenon kongresseissa ja pikakirjoituskilpailuissa. Ensin niihin osallistui entinen puheenjohtaja Olof Meinander ja sittemmin nykyinen puheenjohtaja Niklas Varisto. Marita Rosengren on myös osallistunut kongressiin kahdesti toimitsijana.

Yhdistys on tässä asiassa tukenut jäseniään sekä rahallisesti että järjestämällä harjoituksia kilpailuja varten. Näin ollen yhdistyksen toimintaa voitaneen kuvata sanoin pieni mutta tehokas. Kokous päättikin jatkaa samaan henkeen, mutta selvää on, että pienen yhdistyksen on jossain vaiheessa saatava uutta verta mikäli toimintaa halutaan ylläpitää.

Varsinaisten kokousasioiden jälkeen Jari Niittuinperä esitelmöi sekä näytti diakuvia Interstenon kongressista ja kilpailuista. Kongressista kertoivat myös Niklas Varisto ja Marita Rosengren ja aiheesta käytiin keskustelua. Tämän jälkeen yhdistys tarjosi kokousvierailleen maukkaan illallisen.

Kokous päätettiin hyvässä ilmapiirissä ja sitä pidettiin onnistuneena.